Miltä näyttää tulevaisuuden kaukolämpö 2.0?
Kaukolämpö on vanha keksintö, muttei yhden hitin ihme. Kerta toisensa jälkeen kaukolämpö on osoittanut uudistumiskykynsä. Joten miltä näyttää tulevaisuuden kaukolämpö?
Kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto, jota alettiin kehittää jo ennen toista maailmansotaa. Sotien jälkeen kaukolämpöverkon rakentaminen lähti liikkeelle Helsingistä, jossa kaukolämpöä suosi uusi lähiörakentaminen. Varkaudessa kaukolämpöä on tuotettu vuodesta 1976. Kaukolämmön voittokulku saikin lopullisen sysäyksen 1970-luvun energiakriisistä.
”Kansallinen energiaomavaraisuus oli heikoissa kantimissa, ja monella paikkakunnalla huomattiin, että keskitetty lämmönjakelu on paljon tehokkaampaa ja luotettavampaa kuin kiinteistökohtainen öljylämmitys”, toteaa Aluelämmön toimitusjohtaja Mikko Onkalo.
Yhteistuotanto päihittää erillistuotannon
Suomessa kaukolämmöstä 70–75 prosenttia tuotetaan lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa. Silloin sähkölaitoksen hukkalämmöt saadaan hyötykäyttöön. Yhteistuotanto onkin lähes tuplasti tehokkaampaa kuin erillistuotanto. ”Suomelle kaukolämpö on ollut erinomainen vaihtoehto myös siksi, ettei meillä ole käytössä vesi- ja tuulivoimaa samalla tavalla kuin Norjassa tai Ruotsissa.”
Yksi keskitetyn tuotannon eduista on myös vakaa hintakehitys. ”Kaukolämmön hinta on pysynyt hyvin ennustettavana vuosikymmenestä toiseen, eikä asiakkaiden tarvitse pelätä suuria hinnan heilahteluja tulevaisuudessakaan”, Onkalo toteaa.
Energianlähteet muuttuvat ajan mukana
Vielä 1970-luvulla Varkaudessa tuotettiin kaukolämpöä öljyllä, mutta joka vuosikymmenellä tuotanto on muuttunut kestävämmäksi ja paikallisemmaksi. Aluelämmöllä on investoitu jo vuosikymmenen ajan asioihin, joista monessa yhtiössä vasta puhutaan, ja siksi kaukolämpö on Varkaudessa lähes 100-prosenttisesti kotimaista. Suurin osa energiasta tuotetaan Riikinvoimalla.
”Uusiutuvan energian tuotanto tulee lähivuosina vain kasvamaan, samoin polttoon perustamattomat ratkaisut. Siihen asti ilmastokestävä jätteiden poltto on hyvä ratkaisu”, Onkalo sanoo. Kaukolämmön kiistattomia etuja onkin, että sen energianlähteitä voi muuttaa. Myös tuotantotehokkuus paranee vuosi vuodelta. ”Tuotannossa voidaan jo hyödyntää aikaisempaa alhaisempia menoveden lämpötiloja, jolloin sama energiamäärä riittää useammalle.”
Kaukolämpöverkko tulee todennäköisesti yhdistymään yhä tiiviimmin myös kansallisen sähköverkon kanssa. ”Silloin paukkupakkasilla tarvittavaa varavoimaa voidaan tuottaa sähköllä öljykattiloiden sijaan ja päälaitosten seisokkien aikana on mahdollista hyödyntää kesäajan halpaa sähköä. Kehitämme koko ajan myös uusia lämmön varastointiratkaisuja, esimerkiksi porareikäkaivoihin.”
Lämmityksen säädettävyys paranee entisestään
Kehityksen painopiste on siirtymässä lämpölaitosten ja tuotannon kehittämisestä asiakaslaitteiden toiminnan parantamiseen. ”Tärkeintä on huolehtia, että vanhat laitteet vaihdetaan ajoissa uusiin energiatehokkaisiin laitteisiin”, Onkalo sanoo. Energiankulutusta voidaan karsia myös kaksisuuntaisella kaukolämmöllä. ”Silloin asiakkaat voivat myydä ylimääräisen energiansa meille, ja asiakkaan ja energiayhtiön välille syntyy molempia hyödyttävä symbioosi.”
Varkaudessa on jo nyt tarjolla yritys- ja taloyhtiöasiakkaille Digilämpö-palvelu, jossa kiinteistön energiankulutusta ja sisäolosuhteita valvotaan etänä. Tekoäly seuraa sääennustuksia ja kerää historiatietoja, joiden pohjalta matemaattiset algoritmit ohjaavat lämmitystä ennakoivasti. ”Huoneiden lämpötiloja ei tarvitse säätää termostaateista, vaan järjestelmä vähentää tai tehostaa lämmitystä hyvissä ajoin, ennen kuin huoneet ehtivät viilentyä tai lämmetä liikaa.”
Kaukolämpö luo vakautta myös tulevaisuuteen
Onkalon mukaan kaukolämpö ei tule hevillä katoamaan, vaan se kehittyy osana paikallista elämää ja yhteiskuntaa. Kyse ei ole vain energian myynnistä ja ostamisesta.
”Edullinen, huoleton ja vastuullisesti tuotettu kaukolämpö tukee arjen vakautta, alueen yritysten toimintaa ja kuntataloutta. Pitkällä tähtäimellä kotimainen energiantuotanto suojelee myös luonnon monimuotoisuutta – eli meille ja tuleville sukupolville rakkaita elinympäristöjä.”