Millaiset ovat puunpolton ilmastovaikutukset verrattuna jätteenpolttoon?
Suomen Ilmastopaneeli esitti tammikuussa 2023 puun energiakäytön verottamista yhtenä keinona Suomen hiilinielujen turvaamiseksi. Onko puun polttaminen kestävä tapa tuottaa lämpöenergiaa? Entä mitä pitäisi ajatella kaukolämpöenergiasta, joka on puunpolton sijaan tuotettu yhdyskuntajätteitä polttamalla?
”Sellaisen jätteen polttaminen, jonka osalta kaikki kivet ja kortit on käännetty, on ekologisempaa, kuin primäärisen raaka-aineen hankkiminen ja polttaminen.”
– Sampo Soimakallio, Suomen Ympäristökeskuksen johtava tutkija
Varkautelainen kaukolämpö tuotetaan yhdyskuntajätteistä
Varkauden Aluelämmön asiakkailleen tarjoama kaukolämpö tuotetaan pääasiallisesti Riikinvoiman ekovoimalaitoksessa yhdyskuntajätteitä polttamalla. Varkautelaisen kaukolämmön tuotannossa hyödynnetään lisäksi myös pieniä määriä ostoenergiaa Stora Ensolta, pellettiä sekä kevyttä polttoöljyä.
Etenkin kevyen polttoöljyn määrää tuotannossa pyritään jatkuvasti vähentämään hyödyntämällä entistä paremmin Riikinvoimalta saatavaa, jätteenpoltolla tuotettua energiaa. Näin pyritään vähentämään kaukolämmön hiilidioksidipäästöjä.
Tutustu tarkemmin lämmöntuotannon energialähteisiin vuosikertomuksestamme!
Puunpoltolla aiheutuisi jopa 3-kertaiset kaukolämmön päästöt
Riikinvoimalta Varkauden Aluelämmön kaukolämmön tuotantoon saatavan energian suuruus oli vuonna 2022 yhteensä 170GWh. Tämä määrä energiaa vastaa noin 71 000 kertaisesti sitä määrää, mitä keskiverto kolmihenkisen perheen kerrostaloasunnossa kuluu vuodessa.
Paljonko tällaisen energiamäärän tuottaminen sitten synnyttää päästöjä?
Kaukolämmön päästökerroin riippuu täysin siitä, miten kaukolämpöä tuotetaan. Jätteenpolton päästökerroin on 40 t CO2/TJ, kun taas puun päästökertoimeksi voidaan fysikaalisesti määrittää 112 t CO2/TJ.
Olisiko varkautelainen kaukolämmöntuotanto kestävämpää, jos se tuotettaisiin polttamalla puuta?
Lyhyesti tähän voitaisiin vastata, yllä oleviin laskelmiin vedoten, ei. Asia ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen.
Ensinnäkin puun polton päästökertoimeksi on määritelty energiantuotannossa 0 t/TJ todellisten päästöjen 112 t/TJ sijaan.
Kansainvälisesti sovittu puunpolton niin sanottu nollapäästökerroin perustuu siihen, että puun käytön hiilidioksidivaikutukset päästöjen raportoinnissa huomioidaan energiasektorin ulkopuolella, nimittäin maankäyttösektorilla hiilivaraston muutoksina. Näin nollapäästökerroin varmistaa, ettei puun käytön hiilidioksidipäästöjä lasketa kahdesti.
Hiilinielun koon säilyttäminen avainasemassa
Suomen ympäristökeskuksen johtavan tutkijan Sampo Soimakallion mukaan, jotta puun polton nollapäästökerroin todellisuudessaan pitäisi paikkansa, puustoon tulisi sitoutua energiapuun korjaamisen vuoksi sen verran enemmän hiiltä, kuin polttoon kerätty puu vapauttaa.
Lyhyellä vuosikymmenten aikavälillä tämä harvoin toteutuu, mutta pitkällä satojen vuosien aikavälillä se voi olla mahdollista. Tämä kuitenkin edellyttää puun kestävää käyttöä, johon myös Suomen Ilmastopaneeli esityksessään pyrkii ohjaamaan.
Myös puun laadulla on väliä
Toinen puunpolton kestävyyteen vaikuttava tekijä on kysymys siitä, mitä poltetaan.
”Tullaan kysymykseen siitä, mitä se on mitä energiakäyttöön kerätään. Onko se hakkuutähteitä, jotka lahoaisivat metsään, jolloin vaikutus hiilinielun kokoon on edelleen olemassa, mutta se on pienempi. Vai onko se runkopuuta, joka mahdollisesti jatkaisi hiilensidontaansa metsässä, jolloin se vaikutus on lyhyellä aikavälillä todella iso.” – Sampo Soimakallio
Lyhyen aikavälin vaikutukset eroavat pitkän ajanjakson tarkastelusta
Kaiken kaikkiaan puun polton hiilidioksidipäästöt ovat monen asian summa. Olennaista onkin, tarkastellaanko ilmastovaikutuksia pitkällä vai lyhyellä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä puun ja etenkin runkopuun kerääminen energiakäyttöön näyttäytyy erityisen haitallisena. Pitkällä aikavälillä biomassa kuitenkin uusiutuu, mikäli sitä tuotetaan järkevästi.
Onko jätteenpoltolla tuotettu kaukolämpö kestävää?
Kun tarkastellaan jätteenpoltolla tuotetun kaukolämmön kestävyyttä verrattuna puun polttoon perustuvaan lämmöntuotantoon, on otettava huomioon kaikki puun käytön hiilidioksidivaikutukset.
Lyhyesti voidaan kuitenkin sanoa, että kiertoon kelpaamattoman jätteen polttaminen energiakäyttöön on kestävämpää, kuin pelkästään energiakäyttöön kaadettavan runkopuun hyödyntäminen.
Jätteen vähentäminen oltava ensisijainen tavoite
Olennaista jätteenpolton kannalta on se, mitä jätteelle tapahtuisi, jos sitä ei hyödynnettäisi energiakäytössä. Tällä hetkellä vaihtoehtoja jatkokäsittelyyn on niukasti.
”Ensisijainen tavoite tulisi olla parantaa resurssitehokkuutta ja toiseksi vähentää jätteen määrä materiaalinkierrätyksellä. Vaikea on kuitenkaan päästä tilanteeseen, jossa jätettä ei syntyisi ollenkaan. Jos jätteelle ei ole enää muuta käyttöä, niin siitä tulisi ottaa energia talteen.” – Sampo Soimakallio
Lue myös: Onko yhdyskuntajätteiden polttaminen ilmasto- ja kiertotalouskestävää?