Kaikkea ei kannata lämmittää sähköllä – kaukolämpö tasapainottaa energiajärjestelmää
Suomeen suunnitellaan datakeskuksia, teollisuus sähköistyy ja sähköautojen määrä kasvaa. Samaan aikaan rakennusten lämmitystä halutaan yhä enemmän sähköistää. Mikko Onkalon mukaan energiajärjestelmä ei kuitenkaan toimi kestävällä tavalla, jos kaikki ratkaisut rakennetaan saman energiamuodon varaan. Siksi kaukolämpöä tarvitaan tasapainottamaan energiajärjestelmää ja vähentämään sähköverkon kuormitusta.
Suomen sähköjärjestelmä on suuren muutoksen keskellä. Teollisuuden, liikenteen ja lämmityksen sähköistymistä pidetään tärkeänä osana energiamurrosta. Samaan aikaan eri puolille Suomea suunnitellaan datakeskuksia ja muita suuria sähköä käyttäviä investointeja.
Varkauden Aluelämmön toimitusjohtaja Mikko Onkalon mukaan keskustelussa huomio kiinnittyy usein siihen, kuinka paljon Suomessa voidaan tuottaa sähköä vuodessa. Vähintään yhtä tärkeä kysymys on kuitenkin se, riittääkö sähköteho kulutushuippujen aikana, kovilla pakkasilla tai vähätuulisina päivinä.
”Meillä voi olla paljon tuotantokapasiteettia, muttei välttämättä tehoja. Jos Suomessa ei olisi kaukolämpöverkkoja, talven tehopula olisi vielä huomattavasti suurempi”, Onkalo arvioi.
Sähköä tarvitaan yhä useampaan tarkoitukseen
Suomen sähkönkulutus on pysynyt pitkään melko tasaisena. Teollisuuden sähkönkäyttö on osin jopa vähentynyt metsäteollisuuden supistumisen ja tuotantorakenteiden muuttumisen vuoksi. Myös perinteinen sähkön ja lämmön yhteistuotanto on vähentynyt, ja osa laitoksista lähestyy käyttöikänsä loppua.
Nyt suunta voi kuitenkin muuttua nopeasti, jos useat suuret sähköä käyttävät hankkeet toteutuvat samanaikaisesti. Sähköä tarvitaan liikenteeseen, teollisuuteen, vedyn ja sähköpolttoaineiden valmistukseen, datakeskuksiin, rakennusten lämmittämiseen sekä moniin muihin toimintoihin.
Onkalon mukaan energiajärjestelmää pitäisikin tarkastella kokonaisuutena. Esimerkiksi datakeskuksista käydään Suomessa vilkasta keskustelua myös niiden sähkönkulutuksen, maankäytön ja ympäristövaikutusten näkökulmasta. Hänen mielestään yksittäisiä hankkeita ei kuitenkaan pitäisi tarkastella irrallaan muusta energiajärjestelmästä.
”Kaikkia suunniteltuja hankkeita ei pidä pitää toteutuvina. Tarvitsemme valtakunnallisesti ohjausta siihen, minne suuria sähkönkäyttäjiä sijoitetaan ja miten sähköverkkoja rakennetaan.”
Kaukolämpö joustaa sähköjärjestelmän tilanteen mukaan
Kaukolämpöä tarkastellaan yleensä rakennuksen lämmitysmuotona, mutta sillä on tärkeä rooli myös koko energiajärjestelmässä. Kun kodit, koulut, yritykset ja muut kiinteistöt lämpenevät kaukolämmöllä, vähenee sähkönkulutus erityisesti talven kulutushuipuissa.
Kaukolämpöverkko pystyy myös käyttämään eri energialähteitä joustavasti tilanteen mukaan. Esimerkiksi sähkökattilaa voidaan käyttää silloin, kun sähköä on runsaasti ja sen hinta on edullinen. Kun sähköstä on niukkuutta tai sen hinta nousee, voidaan lämpöä tuottaa muilla tavoilla.
”Yksittäinen kiinteistö voi ajatella optimoivansa oman tilanteensa vaihtamalla kaukolämmöstä lämpöpumppuihin. Mutta jos sama tehdään laajasti, se lisää sähkönkulutusta juuri kylmimpinä päivinä”, Onkalo painottaa.
Lämpöpumpuilla on oma paikkaansa energiajärjestelmässä. Ratkaisevaa on, mihin niitä sijoitetaan ja mitä olemassa olevaa järjestelmää niillä korvataan.
”Jos yhteiskunnan rahalla tuetaan siirtymistä toimivasta kaukolämmöstä lämpöpumppuihin, jokainen tällainen askel kasvattaa osaltaan sähköjärjestelmän kuormitusta.”
Varkaudessa datakeskus voi olla myös mahdollisuus
Varkauteen suunniteltuun datakeskukseen Mikko Onkalo suhtautuu myönteisesti. Aiemmin alueen metsäteollisuus käytti huomattavasti enemmän sähköä kuin nykyisin. Tuotantorakenteen muutosten myötä Varkaudessa on hänen mukaansa vapaata liittymistehoa uusille suurille sähkönkäyttäjille.
Datakeskus voisi tuoda Varkauteen investointeja, uutta toimintaa ja parhaimmillaan myös hyödynnettävää hukkalämpöä.
”Jos datakeskus toteutuu, olemme mielellämme mukana selvittämässä, miten siellä syntyvää hukkaenergiaa voitaisiin hyödyntää kaukolämpöverkossa”, hän sanoo.
Varkaudessa teollisuuden hukkalämpöä on hyödynnetty jo vuosien ajan. Datakeskus voisi muodostaa uuden paikallisen lämmönlähteen, jos tekniset ja taloudelliset edellytykset täyttyvät. Kaikkea lämmöntuotantoa sen varaan ei kuitenkaan voi rakentaa.
”Me olemme olleet täällä 50 vuotta ja tarkoitus on olla seuraavatkin vuosikymmenet. Emme voi rakentaa koko lämmöntuotantoa yhden ulkopuolisen toimijan varaan. Mutta jos datakeskus toimii täällä 10 tai 15 vuotta, niin kyllä sinä aikana syntyvä energia kannattaa hyödyntää.”
Onkalo muistuttaa myös, että Suomessa esillä olevista datakeskushankkeista kaikki eivät toteudu. Samoilla toimijoilla voi olla useita suunnitelmia ja tonttivarauksia eri paikkakunnilla. Siksi yksittäisestä suunnitelmasta ei pidä vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Energiajärjestelmä toimii, kun eri ratkaisut täydentävät toisiaan
Sähkön kulutus ja tuotanto joustavat jo nyt hinnan mukaan. Kun sähkö on kallista, teollisuus voi vähentää tuotantoaan ja sähkökattilat voidaan kytkeä pois käytöstä. Onkalon mielestä tulevaisuudessa on kuitenkin ratkaistava nykyistä selvemmin, kenen odotetaan joustavan tiukassa tilanteessa.
”Joustavatko silloin asukkaat siinä, laitetaanko hella päälle tai käydäänkö suihkussa? Vai pitäisikö suurten sähkönkäyttäjien joustaa enemmän? Sähkö, lämpö ja vesi ovat ihmisille perushyödykkeitä. Niiden saatavuutta pitää tarkastella myös siitä näkökulmasta.”
Suomen vahvuutena ovat poikkeuksellisen toimivat sähköverkot, kattavat kaukolämpöverkot ja erilaiset energiantuotantomuodot. Sähköistymistä tarvitaan, mutta kaikkea ei kannata sähköistää vain siksi, että se on teknisesti mahdollista.
”Kun niitä pystytään yhdistämään ja käyttämään joustavasti, olemme oikeastaan aika hyvässä asemassa”, Onkalo muistuttaa.