Lankapuhelimista ennakoivaan tuotantoon: näin kaukolämmön huolto kehittyi
Kaukolämpö on varma lämmitysmuoto toimivan huollon ansiosta. Ennen huoltomies kiersi “Ladalla” ja soitti lankapuhelimella, nyt järjestelmät valvovat verkkoa reaaliaikaisesti ja ennustavat tuotannon tarpeen 7 vuorokauden päähän. Ihmisen kyky soveltaa on kuitenkin vielä automaatiota älykkäämpää.
Viime vuosikymmenten aikana kaukolämmön huolto on muuttunut perusteellisesti. Millaista huolto oli Varkauden Aluelämmön alkuvuosina 1970-luvulla, ja miltä se näyttää tänä päivänä, kun älykäs automaatio ja reaaliaikainen data ovat arkipäivää?
Varkauden Aluelämmön toimitusjohtaja Mikko Onkalo on nähnyt kehityksen läheltä yhtiössä viettämänsä 18 työvuoden aikana.
”Kaikki on muuttunut erityisesti automaation ja tietotekniikan osalta jo minun täällä oloni aikana. Järjestelmät kehittyvät koko ajan, ja se näkyy suoraan huollon tehokkuudessa ja toimitusvarmuudessa”, hän kuvailee.
Mittareiden tarkkailua ja lankapuhelimia
Kaukolämmön varhaisina vuosina huoltomestarin arki alkoi laitoskierroksilla paperi ja kynä taskussa. Kohteet käytiin läpi ennalta laaditun aikataulun mukaan. Huollon tehokkuus nojasi vahvasti henkilöstön kokemukseen ja paikallistuntemukseen. Säätöjä tehtiin käsin, ja häiriöt huomattiin vasta, kun jokin ei toiminut kuten piti.
”Ei silloin ollut etäyhteyksiä tai kännyköitä, vaan lankapuhelimilla soitettiin”, Onkalo kertoo sen aikaisten työntekijöiden tehtävistä.
Sitten tulivat hakulaitteet eli ”piipparit”. Kun laite huoltohenkilön taskussa piippasi, se tarkoitti, että jossain oli jotain säädettävää.
”Silloin piti lähteä autolla laitokselle katsomaan, mitä mittarit näyttävät. Sitten ajettiin takaisin säätämään arvoja ja palattiin takaisin laitokselle katsomaan, onko kaikki kunnossa.”
Vuosien varrella kaukolämpöverkot kasvoivat ja monimutkaistuivat. Samalla huolto alkoi kehittyä kohti järjestelmällisempää ja ennakoivampaa toimintaa. Paperityöt vaihtuivat sähköisiin järjestelmiin.
Digitalisaatio muutti huollon suunnan
Nykyään huoltotiimi viettää päiväänsä valvomossa ja tarkkailee laitosten mittareita. Vikailmoitukset tulevat reaaliajassa järjestelmistä, jolloin viat korjataan nopeasti, eikä asiakas huomaa pieniä katkoksia lämmöntuotannossa.
Onkalon mukaan erityisesti automaatio on mullistanut etäluennan ja jatkuvan seurannan.
“Katsomme sää- ja kulutusennusteita koko viikolle eteenpäin. Sen perusteella pystymme ennakoimaan tehontarpeen ja tekemään oikeat tuotantomuodot ajoissa”, Onkalo kuvaa.
Näin voidaan tuottaa juuri tarvittava määrä lämpöenergiaa mahdollisimman kustannustehokkaasti.
Ennakoiva huolto ja älykäs ohjaus tukevat myös käynnissä olevaa energiamurrosta eli kaukolämmön sähköistymistä.
“Kun haluamme hyödyntää uusiutuvia energialähteitä ja hukkalämpöjä, tekniikka tulee yhä tärkeämmäksi.”
Ihminen on edelleen huollon ytimessä
Vaikka automaatio ja tekoäly tukevat huoltoa yhä vahvemmin, ihmisellä on edelleen keskeinen rooli. Paikalliset osaajat pitävät huolta kotikaupungin kaukolämpöverkosta.
”Data ei korvaa ihmissilmän tekemää havaintoa. Tietyissä kohteissa pitää aina käydä paikan päällä, ja poikkeustilanteissa ihmisen kyky soveltaa on usein ratkaiseva”, Onkalo muistuttaa.
Huoltovarmuus rakentuu sekä teknologian että ammattilaisten osaamisen varaan. Kokemus, koulutus ja tiimityö ovat edelleen huollon kulmakiviä.
”Uskon kuitenkin, että tekoälymallit tulevat mullistamaan koko kaukolämmön tuotannon, sillä ennustemallit ovat tulleet koko ajan helppokäyttöisemmiksi.”
Tekniikka kehittyy, toimitusvarmuus tehostuu
Asiakkaalle kaukolämmön huollon kehitys näkyy ennen kaikkea luotettavuutena. Häiriöt ovat harvinaisempia, niihin reagoidaan nopeammin ja lämpöä on saatavilla tasaisesti kaikissa olosuhteissa.
“Ennen huolto oli kuin puiden laittamista uuniin ja lämpötilan nousun seuraamista. Nyt ennustamme tuotantoa päiviksi eteenpäin”, Onkalo vertaa.
Onnistunut huolto on mahdollisimman huomaamatonta asiakkaalle. Tärkeintä on, että toimitusvarmuus pysyy sadassa prosentissa.
Lue, miten lähes 100 % toimitusvarmuus on Varkaudessa mahdollinen