Näin luet vuosiraporttia – Kaukolämpötermit tutuksi
Kaukolämmön vuosiraportti kolahtaa kaukolämpöasiakkaiden postiluukusta kaukolämmön tammikuun laskun yhteydessä. Mutta mihin vuosiraportissa kannattaa kiinnittää huomiota, tai mitä tarkoittavat sääkorjattu kulutus ja lämmitystarveluku?
Kaukolämpöasiakkaille toimitettava kaukolämmön vuosiraportti listaa kaukolämmön vuosittaisen kulutuksen ja vertaa sitä aikaisempiin vuosiin. Nopealla vilkaisulla raportin tiedot saattavat jäädä hyödyntämättä, mutta hieman perehtymällä kaukolämmön vuosiraportti voi tarjota tärkeää tietoa kulutustottumuksista.
Katso videolta, mitä vuosiraportin termit kertovat kaukolämmön kulutustottumuksista!
Kohdekohtaiset tiedot varmistavat vertailtavuuden
Vuosiraportin oikeassa yläreunassa listataan asiakastiedot, sekä joitakin kiinteistökohtaisia tietoja. Etenkin kerrosala, rakennusala ja rakennustilavuus kannattaa asiakastietojen ohella tarkistaa, jotta kulutuksen vertailu on mahdollista.
Mikäli tiedoissa on korjattavaa, olethan yhteydessä asiakaspalveluun.
Kohdekohtaiset tiedot löytyvät raportin oikeasta reunasta.
Sääkorjattu kulutus kertoo 20 vuoden keskiarvon
Ylimmäisenä kaukolämmön vuosiraportissa on toteutunut kulutus. Heti sen alapuolella on sääkorjattu kulutus, joka kertoo, miten toteutunut kulutus vertautuu keskiarvoiseen kulutukseen.
Sääkorjattuun kulutukseen otetaan huomioon 20 vuoden keskiarvolämpötilat, ja lasketaan rakennusalan mukaan, mitä keskiverto tämän kokoinen koti tällä paikkakunnalla kuluttaa vuodessa. Sääkorjattua ja toteutunutta kulutusta vertaamalla voi nähdä, poikkeaako kulutus keskiarvosta.
Sääkorjattu kulutus kertoo, miten toteutunut kulutus vertautuu keskiarvoiseen kaukolämmön kulutukseen.
Lämmitystarveluku paljastaa muutokset kulutustottumuksissa
Siinä missä sääkorjatun kulutuksen vertaaminen toteutuneeseen kulutukseen auttaa arvioimaan keskivertoista sään vaikutusta kulutukseen, lämmitystarveluku paljastaa sääolosuhteiden aiheuttaman lämmitystarpeen määrän vuositasolla.
Lämmitystarveluku on siis mittari, joka kuvaa lämmitykseen tarvittavan energian määrää tietyllä aikavälillä, esimerkiksi kuukauden tai vuoden aikana. Se antaa käsityksen siitä, kuinka paljon rakennuksen lämmitykseen on tarvittu energiaa sääolosuhteista riippuen.
Esimerkiksi jos ulkolämpötila on yhden päivän ajan 0 °C ja tavoitelämpötila on 20 °C, lämmitystarvetta kertyy kyseiseltä päivältä: 20 °C – 0 °C = 20 yksikköä.
Jos kuukausi koostuu samanlaisista päivistä, lämmitystarveluku (LTL) kuukaudelta olisi: 12 × 30 = 360 yksikköä.
Lämmitystarveluvun avulla voit arvioida, vastaako kulutuksen vaihtelut sääolosuhteiden vuosittaisia vaihteluita, vai johtuvatko muutokset kulutuksessa muista tekijöistä. Lämmitystarveluvun voi tarkistaa Ilmatieteenlaitoksen sivuilta.
Katso artikkelin alussa olevalta videolta, mitä lämmitystarveluvun ja toteutuneen kulutuksen muutokset kertovat kaukolämmön kulutustottumuksista.