Kaukolämmön kesäsulku on turvallisinta jättää automatiikan huoleksi
Kaukolämmön kesäsulku tarkoittaa kaukolämpöveden sulkemista kesäkuukausien ajaksi. Automatiikka sulkee venttiilin, kun lämmitystä ei enää tarvita. Lämmintä käyttövettä tulee kesäsulunkin aikana normaalisti. Turha sulkeminen voi heikentää asumismukavuutta ja pahimmassa tapauksessa tulla kalliiksi.
Kaukolämpötalon lämmönjakokeskuksesta löytyy lämmönsäätöventtiili, jota kutsutaan joskus myös kesäsulkuventtiiliksi. ”Vanhemmissa lämmönsiirrinpaketeissa lämmönsäätöventtiili ja kesäsulkuventtiili ovat erikseen, mutta molempien tehtävänä on säätää kaukolämpöveden virtausta automaattisesti ulkolämpötilojen mukaan”, kertoo Varkauden Aluelämmön Jyrki Väänänen.
Automatiikka ohjaa venttiilin toimintaa ja sulkee sen, kun lämmitystä ei enää tarvita. Kaukolämmön kesäsulkua ei pitäisikään tehdä manuaalisesti. ”Järjestelmän automatiikka on tänä päivänä niin kehittynyttä, ettei sitä kannata mennä sotkemaan”, Väänänen korostaa. ”Eihän uusia autojakaan enää rassata itse.”
Automaattinen kesäsulku varmistaa asumismukavuuden
Useimmissa kaukolämpötaloissa lämmitystä ohjataan lämmönsiirtimen ulkoilmatermostaateilla. Motivan mukaan asuinhuoneiston lämpötilan pitäisi pysyä vähintään 18 asteessa. Ihannelämpötila olisi 20–22 astetta. Tavoitteessa pysytään parhaiten, kun automatiikka vastaa kesäsulkuventtiilin avaamisesta ja sulkemisesta.
Useimmissa kaukolämpötaloissa lämmitystä ohjataan lämmönsiirtimen ulkoilmatermostaateilla. Motivan mukaan asuinhuoneiston lämpötilan pitäisi pysyä vähintään 18 asteessa. Ihannelämpötila olisi 20–22 astetta. Tavoitteessa pysytään parhaiten, kun automatiikka vastaa kesäsulkuventtiilin avaamisesta ja sulkemisesta.
”Kun ulkolämpötila ylittää 15 astetta ja pysyy siirtimen tyypistä riippuen sen yläpuolella esimerkiksi 4–6 tuntia, automatiikka pistää lämmönsäätöventtiilin kiinni”, Väänänen selittää. Koleina kesinä lämpötila voi mennä alle 15 asteen useamman kerran, jolloin sisälämpötilakin laskee. ”Silloin automatiikka avaa venttiiliä ja päästää pattereihin lämpöä. Automatiikka huolehtii siis myös asumismukavuudesta.”
Manuaalinen kesäsulku voi rasittaa kaukolämpöjärjestelmää
Jos kaukolämmön kesäsulku pistetään kiinni manuaalisesti ja kiertovesipumppu sammutetaan, pumpun toiminnassa voi olla syksyllä ongelmia.
”Pumppu voi kesäsulun aikana pikeentyä eli ruostua kiinni, jolloin mitään ei tapahdu, kun kesäsulku halutaan syksyllä avata ja pumput käynnistää”, Väänänen sanoo. ”Samanlainen riski liittyy automatiikan ohjaamaan venttiiliin. ”Automatiikka on huolettomin valinta: kesäsulkua ei tarvitse muistaa syksyllä avata oikeaan aikaan.”
Sen sijaan kesälläkin on hyvä väännellä välillä omakotitalon tai kerrostalohuoneiston patteritermostaatteja, jotta ne eivät jumiudu. ”Ja viimeistään elokuussa on hyvä tarkistaa, että kaukolämpöjärjestelmä toimii oikein”, Väänänen neuvoo. ”Tärkeintä on testata kaukolämmön lämmönsiirrin eri arvoilla niin, että automatiikka toimii ja ajaa verkkoon oikeanlämpöistä vettä.”
Turha sulkeminen voi tulla kalliiksi
Kaukolämmön kesäsulun tekeminen käsin ei tuo säästöjä, vaan voi päinvastoin aiheuttaa kalliita ongelmia. Lisäksi jos kiertovesipumppu tai venttiili jää pitkäksi aikaa paikalleen, ne voivat ajan myötä jumittua ja vaatia korkeita korjauskustannuksia.
“Jos omakotitalon kiertovesipumppu rikkoutuu manuaalisen kesäsulun takia, uusi pumppu maksaa keskimäärin 200 euroa”, Väänänen sanoo.
Pientalossa automatiikkaventtiilin korjaus voi puolestaan maksaa noin 800 euroa ja kerrostalossa jopa yli 1 000 euroa.
Samaan aikaan kesäaikainen kulutus on yleensä hyvin pientä. Kiertovesipumpun käyttämä sähkö maksaa keskimäärin noin 20–30 euroa vuodessa. Lisäksi automatiikka ohjaa lämmitystä tarpeen mukaan: järjestelmä pitää veden kierrossa ja käynnistää lämmityksen vain silloin, kun ulkolämpötila sitä edellyttää.
Kesä on hyvää aikaa lämpimän käyttöveden kulutuksen arviointiin
Motivan mukaan suomalainen kuluttaa keskimäärin 140 litraa vettä vuodessa, mutta tavoitteena on 100–120 litraa. Esimerkiksi päivittäinen 20 minuutin suihku maksaa noin 600 euroa vuodessa; 5 minuutin suihku vain 150. Kesäaika sopiikin hyvin omien vedenkulutustottumusten tarkasteluun.
Kesä on hyvää aikaa lämpimän käyttöveden kulutuksen arviointiin. Motivan mukaan suomalainen kuluttaa keskimäärin 140 litraa vettä vuodessa, mutta tavoitteena on 100–120 litraa. Esimerkiksi päivittäinen 20 minuutin suihku maksaa noin 600 euroa vuodessa; 5 minuutin suihku vain 150. Kesäaika sopiikin hyvin omien vedenkulutustottumusten tarkasteluun.
”Jos lämpimän veden kulutus on lähempänä 200 litraa, kannattaa miettiä omia kulutustottumuksiaan, mikä on kesä-, heinä- ja elokuussa helppoa. Silloinhan energiaa kuluu vähän jos lainkaan lämmitykseen. Kulutus syntyy pääasiassa veden lämmityksestä”, Väänänen sanoo.
Samalla kannattaa tarkastaa, mikä on lämpimän käyttöveden suhteellinen osuus lämpölaskussa. ”Karkea muistisääntö on, että käyttöveden kulutus on noin 30 prosenttia kokonaiskustannuksista, joten jos energiankulutus on esimerkiksi 10 MWh, lämmityksen osuuden siitä pitäisi olla noin 7 MWh ja käyttöveden 3 MWh.”
Tutustu Valviran suosittelemiin sisälämpötiloihin tarkemmin täältä.
Päivitetty 9.6.2026